ROG GR8
|
Viime vuosina räjähdysmäistä kasvua nähneet pienikokoiset pelikoneet ovat jatkaneet tasaisella tahdilla paranemista. Suuret puheet - ja tätä nykyä myös teot - ovat luoneet konkreettista ajatusta pelikoneesta, jonka kuljettamiseen laneille ei suurempaa vaivannäköä vaadita. Pitkään pienten koneiden ongelmana on kuitenkin ollut tehokkaiden komponenttien suuri koko; pieniä koneita on valmistettu jo pitkään, mutta pelikelpoista laitetta varten on joutunut tyytymään huomattavasti isompiin laitteisiin.
Asus on kuitenkin päättänyt lähteä rohkeasti haastamaan muita ja on taklannut ongelman vakuuttavasti. Republic of Gamers -brändin alta löytyy laitetta kokoon kuin toiseenkin, mutta etenkin viimeisimmät julkaisut kuten G20 ja nyt arvosteluun saatu GR8 ovat osoittaneet, että pienten pelikoneiden valmistaminen ei ole mahdotonta. Pieneen, muutaman litran koteloon on tungettu laskentatehoa ja tallennustilaa isoissa määrin ilman, että tyylistä on jouduttu kärsimään.
Ulkoisesti GR8 muistuttaa lähes täysin muita ROG-pelikoneita. Punamusta väritys sekä räväkkä muotoilu takaavat ettei sitä voi olla huomaamatta. Isoveljeensä verrattuna kone on kuitenkin huomattavasti pienempi. Myös nykyisen sukupolven konsoleiden kokoon verrattuna GR8 voittaa pienellä olemuksellaan - painoa on reilu kilo vähemmän ja mitat muutamia senttejä pienemmät.
Pienikokoisesta pelikoneesta löytyy kuitenkin liitäntöjä joka lähtöön. Kuusi USB-paikkaa sekä lukuisat ääniliitännät lisäävät koneen käyttömahdollisuuksia ja parantavat koneen asemaa myös mediakoneena. Kaksi videoliitintä mahdollistavat tietokoneen kytkemisen joko HDMI-kaapelilla televisioon tai Displayport-kaapelilla monitoriin. Vanhempia VGA- ja DVI-liittimiä ei siis enää ole tarjolla, joskin tilanne on kierrettävissä perinteisillä adaptereilla. Internet-yhteyden voi tarvittaessa luoda laitteen WiFi-sovittimen avulla tai käyttämällä tuttua ja turvallista verkkokaapelia.
Tehopuolella GR8 pakkaa kokoonsa nähden kiitettävästi tehoa. Intelin i7 -prosessorilla ja Nvidian GTX 750ti -näytönohjaimella varustettu pelikone suoriutuu erinomaisesti monista peleistä korkeilla asetuksilla, etenkin jos peli on optimoitu hyvin. Myös perinteisesti vaativammat pelit pyörivät yllättävän hyvin, joskin monissa tilanteissa asetuksia joutuu tuomaan rankalla kädellä alaspäin. Harva peli kuitenkaan toimii korkeimmilla asetuksilla niin näytönohjaimen kuin prosessorin tuomien rajoitteiden vuoksi. Vaikka koneessa onkin i7-prosessori, on kyseessä 4510U-malli, joka ei valitettavasti ole kummoisempi pelikäytössä. Etenkin U-sarjan prosessorit ovat yleensä suunniteltu kannettavia tietokoneita varten niiden alhaisen virrankäytön vuoksi. Prosessorin kaksi ydintä ja sen hidas kellotaajuus eivät myöskään tilannetta huomattavasti paranna ja jättävät prosessorin sen neliytimisten sisarustensa varjoon. Kirsikkana kakun päällä on prosessorin hypersäikeistys, joka kyllä lisää sen laskentatehoa, mutta ainakaan toistaiseksi hypersäikeistyksen tuomista eduista ei kuitenkaan juuri pääse nauttimaan pelimaailmassa, eikä eroa välttämättä edes huomaa peruskäytössä. Hypersäikeistys tuo kuitenkin pientä lisätehoa muihin toimenpiteisiin, jotka vaativat parempaa laskentatehoa prosessorilta.
Arvostelua varten kokeilin useita viime aikoina julkaistuja pelejä aina vaativammasta päästä kevyempiin peleihin. Listalle päätyi sekä grafiikkaa että simulaatiota vaativia pelejä, minkä avulla on tarkoitus vertailla tietokoneen tehokkuutta eri alueilla. Kaikki pelit ajettiin high-asetuksilla, tai vastaavilla mitä pelissä oli tarjolla. Huomattavaa on, että joissakin tapauksissa grafiikoita olisi saanut nostettua vielä askeleen tai kaksi ylöspäin. Toinen huomionarvoinen yksityiskohta on listan kaksi viimeistä peliä, joissa tapahtuu huomattavasti enemmän simulaatiota grafiikoiden lisäksi. Koska koneen prosessori ei ole tehokkaimmasta päästä, oli vastaavanlainen alhainen tulos odotettavissa. Samantyylisiä lukuja voi odottaa myös muilta peleiltä, joissa suurin taakka lepää prosessorilla. Näytönohjaimen puolella tilanne on kuitenkin hieman parempi, eikä 750ti jätä käyttäjää täysin rannalle ruikuttamaan.
Myös 3D Markissa ajetusta testistä voidaan huomata, miten prosessori alisuoriutuu näytönohjaimeen verrattuna. Testiä varten käytin Skydiver-testiä, joka on tarkoitettu etenkin keskitason tietokoneita sekä pelikannettavia varten. Otin vertailuun myös Asuksen G501J-peliläppärin tulokset, sillä koneet kilpailevat lähes samassa teholuokassa.
Sinisellä GR8. Punaisella G501J.
Vaikka kone suoriutuu kiitettävästi nyt, voi raja tulla nopeasti vastaan, mikä on aina hyvä muistaa isommissa investoinneissa. Prosessori ja näytönohjain ovat syvällä piilossa kuorien alla eikä käyttöjärjestelmää varten varattua levyä pääse vaihtamaan ilman takuun mitätöitymistä. Asus on kuitenkin antanut käyttäjälle mahdollisuuden vaihtaa toinen 2,5 tuuman kovalevy, mikäli on tarvetta isommalle. Myös kaksi neljän gigatavun muistikampaa ovat mahdollista päivittää kahteen kahdeksan gigan muistiin, mitä enempää kone ei tue. Näiden osien vaihtaminen sujuu erittäin kätevästi sivukannen avaamalla. Etenkin kovalevyn vaihtaminen ei vaadi suurempaa ammattitaitoa, sillä parin ruuvin jälkeen jäljelle ei jää muuta kuin kovalevyn asettaminen takaisin paikalleen.
Pelaamisen lisäksi GR8 tarjoaa käyttäjälleen myös käytännöllisiä media-PC:n ominaisuuksia. Koneesta löytyy muun muassa sisäänrakennettu Miracast-vastaanotin sekä WiFi-sovitin, joiden avulla kuvaa voi suoratoistaa tuetuista laitteista, esimerkiksi älypuhelimista tai tableteista suoraan esimerkiksi televisioon. GR8 on myös erittäin hiljainen tietokone, minkä takia sitä ei tarvitse sijoittaa suljettujen ovien taakse piiloon, vaan sen voi huoletta jättää vaikka pöydälle. Koneen sivuun kiinnitettyjen kumitassujen avulla sen saa myös huoletta kyljelleen ilman, että alustalle tarvitsee erikseen levitellä pehmusteita. Alhaisen sähkön käytön vuoksi konetta ei välttämättä tarvitse edes sulkea sen ollessa poissa käytössä. Seurasin arvostelun aikana sähkön käyttöä aika ajoin ja huomasin, ettei hetkellinen kulutus noussut kevyessä käytössä 20W:n yläpuolelle muutamaa kertaa lukuun ottamatta. Peli- sekä tehokäytössä kulutus nousi parhaimmillaan 80W:n tasolle, eikä juuri koskaan sitä korkeammalle.
Pelikoneena GR8 tuo pienikokoisten kokoluokkaan kelpoa laskentatehoa säilyttäen samalla Asukselle perinteisen tyylin. Tähän reilun kahden litran koteloon pakattu teho riittää useille nykypäivän peleille, mikäli vaatimukset kallistuvat enemmän näytönohjaimen puolelle. Ensisijaiseksi pelikoneeksi kovimmille pelaajille ei GR8 sovellu, sillä sen pienen koon tuomat rajoitukset tehon puolella näkyvät nopeasti etenkin isoilla resoluutioilla pelattaessa. Myös halu saada enemmän peleistä irti tulisi ärsyttävästi vastaan eikä koneen osia voi vaihtaa tehokkaampiin ilman kattavaa insinöörikoulutusta. Mikäli haussa on kuitenkin hieman maltillisempi media-PC, jolla voi tarvittaessa myös pelata, on GR8 hyvä pitää mielessä. Se toimii etenkin olohuoneessa tai vastaavassa tilassa, jossa ei ole mahdollisuuksia pitää isokokoisia tietokoneita. Jos tämän koko- ja teholuokan koneen saisi paremmalla prosessorilla, voisi käsillä olla oikeasti kova haastaja muita kilpailijoita vastaan.
Plussat [+] | Miinukset [-] |
+ Pieni koko | - Prosessori |
+ Hiljainen | |
+ Näytönohjain | |
+ Sähkön käyttö |
Arvosana: 4/5
MAINOS
MAINOS
1
Team: FWH
26.08.2015 22:37
#1
27.08.2015 22:28
#2
Erittäin hyvä arvostelu! Itseäni kuitenkin jäi askarruttamaan, kuinka hyvin mahtaa noin pienessä paketissa toimia jäähdytys?
Tyhjäkäytöllä prosessorin lämmöt roikkuvat 40 asteen paikkeilla ja näytönohjaimen 30 asteen yläpuolella. Tehokäytössä lämmöt nousevat prosessorissa siihen 70 asteeseen kun taas näytönohjain pysyy hieman maltillisemmassa 60 asteessa. Tuuletus pelittää ihan kiitettävästi (ja hiljaisesti), mutta pidemmän yhtäjaksoisen käytön jälkeen sekä mikäli kone saa huonosti ilmaa voi seurauksena olla noitakin lukuja kovemmat lämmöt. Itse en kuitenkaan testikäytössä päässyt mitenkään maininnan arvoisesti noista yli, joskaan en testin aikana altistanut konetta huonolle ilmankierrolle.
1